Hevosavusteinen työnohjaus on kotiutunut Suomeen.  Kyse ei ole kuitenkaan mistään täysin uudesta ilmiöstä vaan hevoset ovat valmentaneet jo yli 25 vuotta yksityisiä ihmisiä ja työyhteisöjä sekä yritysjohtoa lähinnä vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa maailmalla.

Hevosavusteinen työnohjaus kuuluu työnohjauksen toiminnallisiin menetelmiin. Muita toiminnallisen työnohjauksen muotoja ovat mm. taide ja tanssi. Kun tilanteita lähestytään toiminnan kautta, voidaan työnohjauksessa saada esille kehoon lukittuja ajatuksia ja tuntemuksia, joita ei ehkä ole tiedostettu lainkaan tai pystytty sanallistamaan. Asioita voidaan kuvata ja havainnollistaa muutenkin kuin puhumalla.

Työnohjauksen tavoitteina on usein työhön liittyvien kuormittavien tekijöiden selkiyttäminen, työhyvinvoinnin tukeminen, itsetuntemuksen ja tunnetaitojen lisääminen tai työkulttuurin uudistaminen. Työnohjaus voi olla yksilö-, ryhmä- tai työyhteisöohjausta.

Hevosavusteista työnohjausta käytettäessä työnohjaajalla täytyy olla näkemys siitä, miksi hän käyttää ko. menetelmää.  Itse ehdotan hevosia käytettäväksi työnohjauksessa mm. silloin, kun on odotettavissa, että hevosavusteisen toiminnan kautta voi syntyä uusia oivalluksia, vaihtoehtoisia näkökulmia tai ratkaisuja ongelmatilanteisiin nopeammin kuin sisätiloissa tapahtuvassa työnohjaustilanteessa. Välillä taas ohjattavat toivovat itse hevosavusteista työnohjausta, varsinkin, jos he kokevat, että käyvät kovin ylikierroksilla tai autonominen hermosto on kuormittunut.

Hevosavusteinen työnohjaus sopii hyvin, kun tavoitteena on esim. rajojen asettamisen opettelu (lempeä jämäkkyys), ohjattavan kontrollointitarpeen vähentäminen, tunnetyöskentely tai mielen rauhoittaminen. Hevosavusteinen työnohjaus on myös kokemuksellista, kuten muukin työnohjaus (Kolbyn kehä).

Hevosavusteinen työnohjaus sopii myös esihenkilöiden ja tiiminvetäjien johtamis- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Moni asia ratkeaa ajattelemalla ja puhumalla, mutta loppujen lopuksi ihmisten välisestä kommunikaatiosta vain alle 10 % on sanallista informaatiota. Hevoset toimivat hyvin ikään kuin neutraalina peilinä ihmisen toiminnalle. Hevosten keskinäinen vuorovaikutushan perustuu hienovaraiseen sanattomaan viestintään.

Teknisesti harjoitukset ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aikaisempaa hevosmieskokemusta. Aivan aluksi hevoseen tai hevoslaumaan voidaan tutustua maasta käsin niitä tarkkaillen. Vuorovaikutusharjoitukset auttavat yhteisen kielen rakentamisessa. Ihmisen ja hevosen välinen sanaton ”leikki” puolestaan rakentaa keskinäistä luottamusta.

Harjoitteissa keskitytään työnohjauksen tavoitteiden suuntaisiin tehtäviin hevosen kanssa. Kun hevosavusteisessa työnohjauksessa on koko keho liikkeessä, aktivoituu aivoissa useampia alueita ja aivoihin muodostuu uusia neuraalisia ratoja.  Näin voidaan saada aivan uudentyyppisiä oivalluksia ja ratkaisuja vaativiin tilanteisiin.

Työnohjaustilanteessa toimintamme hevosen kanssa perustuu pitkälle energiatasoomme ja kokemukselliseen läsnäoloon. Hevonen ei ole kiinnostunut selityksistämme tai järkeilystämme vaan odottaa meiltä johdonmukaisuutta ja reilua johtajuutta. Tämän vuoksi johtamisen ja keskittymiskyvyn ongelmat sekä haasteet tunteidemme käsittelyssä heijastuvat helposti vuorovaikutukseemme hevosten kanssa.

Hevonen voi ohjata meitä myös luottamaan enemmän itseemme ja omiin kykyihimme tai päinvastoin. Ylimielisen käskyttäjän kanssa hevonen kieltäytyy yhteistyöstä. Nämä ovat seikkoja, joista meidän on hyvä olla tietoisia ja asioita, mitä pystymme kehittämään.

Ihmisen on välillä helpompi ottaa vastaan palautetta hevoselta kuin toiselta ihmiseltä hevosavusteiseen työnohjaukseen perehtyneen ohjaajan toimiessa tulkkina. Näin ihminen oppii koulutetun työnohjaajan avulla tunnistamaan ja ilmaisemaan selkeämmin mm. omia tunteitaan ja empatia sekä vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hevonen on myös mitä parhain tietoisen läsnäolon opettaja.

Käytän itse hevosavusteisessa työnohjauksessa kognitiivista viitekehystä, joihin sovelletaan toiminnallisia menetelmiä oppimisen ja oivalluksen syventämiseksi. Tilanteiden purussa käymme läpi toiminnan herättämiä ajatuksia, tuntemuksia ja oivalluksia, jotka tehdään aina yhteydessä kokonaistilanteeseen.

Hevosavusteinen työnohjaus tuottaa hienoja oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä. Toiminnan jälkeen purkutilanteissa kerrotaan omista kokemuksista, tunteista ja ajatuksista sellaisina, kun on ne kokenut. Hevosavusteisen työnohjauskerran päätyttyä olo on levollinen ja samalla energinen.

Hevosavusteiseen työnohjaukseen osallistuneen sanoin: "Jään jo odottamaan seuraavaa työnohjauskertaa!"

Lämpimästi tervetuloa hevosavusteiseen työnohjaukseen. Varaa oma  aikasi TÄSTÄ (linkki vie Jaana Laurinvaaran sähköiseen kalenteriin).